Vanajanlinnassa pikamatkalla

Hei jipii, tätä blogia luetaan, mahtavaa! Olin saanut sähköpostiini kannustavan viestin ja vanhaan blogitekstiin kysymyksen jo aikapäiviä sitten. Anteeksi, etten ollut huomannut niitä aiemmin. Se, että itse saan palautetta blogistani, innostaa ja kannustaa kirjoittamaan ehkä vähän useamminkin.

Triathlonkauteni toistaiseksi ja ehkä ainoa kisa oli Vanajanlinnan Finntriathlon 10.6. Yritin kovasti myydä lippuani, koska sairastelujeni vuoksi en ole päässyt treenaamaan ja motivaatio oli vähissä. Onneksi kuitenkin menin! Tapahtumassa saa pienellä vaivalla täyden kattauksen triathlonin ihanuutta. Tapahtuma sopii minun vauhtiselleni menijälle. On mukavaa, kun radalla on itse sellaiseen aikaan, että kisa on vielä täysin käynnissä, kaikki osallistujat paikalla ja huollot toiminnassa. On mukavaa, kun suihkussa on lämmintä vettä ja saunassa kuuma. On mukavaa, kun pesulla ovat vielä kaikki, eikä jäljellä ole vain kylmä ja likainen suihku. Tällä kertaa osasin hieman peesata pyöräilyssä. Hyvä minä! Mitään aikatavoitteita ei ollut. Eniten tyytyväinen olin siihen, että sain ulosmitattua itsestäni päivän kunnon. Jaksoin loppuun asti täysillä. Paljoa ei jäänyt annettavaa, ja niinhän sen pitää ollakin. Aika oli yllättäen melko sama kuin viime vuonna, vaikka treenitunnit ovat tippuneet todella vähiin. Tänä vuonna osasin loppukurvinkin mennä oikein!